fbpx

Yleensä, kun puhutaan liikunnan terveyshyödyistä, mieleen nousevat ensimmäisenä kehomme fyysiset reaktiot ja -kehitys. Tiedämme, että liikunta ennaltaehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, lisää tasapainoa ja kehon kapasiteettiä kestää suurempia kuormia ja helpottaa arkea, rasva-aineenvaihdunta kiihtyy ja vyötärynympärys kapenee, nivelvaivat vähenevät ja ryhti paranee. Puhumattakaan tavoitteellisesta urheilusta, jolla saadaan muokattua kehoa ja kehitettyä voimatasojamme huippuunsa tehden meistä liki superihmisiä! Valitettavasti vähemmän ihmiset miettivät vaakaan ja mittanauhaan tuijottaessaan sitä, miten liikkuminen vaikuttaa meidän mieleemme ja henkiseen hyvinvointiin. Mielestäni se on aivan yhtä merkityksellistä, itseasiassa jopa merkityksellisempääkin! Paneudutaanpa siihen hetkeksi, mistä on oikein kyse.

Kehomme fyysinen rasitus vaikuttaa vahvasti aivoihimme ja hermostoomme. Liikkuessamme välittäjäaineiden eritys kasvaa ja hermoimpulssit lisääntyvät tehostaen näin hermosolujen viestintää ja uudistumista. Verenkierto vilkastuu ja sen myötä hapen kulku elimistössämme tehostuu, joka taas nostaa vireystilaamme, sekä vaikuttaa positiivisesti unenlaatuumme. Riittävä ja laadukas uni vaikuttaa kehon palautumisen lisäksi myös aivojemme palautumiseen päivän rasituksesta. Kun aivot saavat ensin riittävästi happea ja sen lisäksi laadukasta unta, niin keskittymiskykymme ja muistimme paranee, oppiminen helpottuu sekä stressinsietokyky kasvaa. Pelkästään jo nämä seikat vaikuttavat postitiivisesti itsevarmuuteemme ja sitä myötä monella itsetuntokin kohenee, kun ei tarvitse koko ajan olla kuin sumussa kävelevä zombie ja kokea epävarmuuden tunteita esimerkiksi unohtelun vuoksi.

 

Sananen mielihyvähormoneista

Sen lisäksi elimistömme erittää rasittavan liikunnan aikana useampia mielihyvähormoneja, kuten esimerkiksi endorfiinia. Endorfiinit toimivat kehomme kipua lieventävänä ja rauhoittavana hormonina ja sen tuotanto aktivoituu kovan stressitilanteen lisäksi silloin, kun harjoittelemme hiukan lujempaa. Itse treenin hetkellä ei varmastikaan ole kovin auvoisa ja euforinen olo, mutta tovi harjoituksen päättymisen jälkeen tulvahtaa se hyvänolon tunne, josta niin moni aina puhuu. Se tunne ja tila on mm endorfiinien aikaansaannosta. Eikös ole aika huikeata, että jokaisella meillä on oma pieni hyvänolonhormonitehdas, jonka tuotannon saamme itse käynnistettyä? Eikä toki sovi unohtaa ja vähätellä näissä hetkissä myöskään sitä tunnetta, joka tulee pelkästään jo itsensä ylittämisen ja onnistumisen myötä! Se vasta jotakin, kun voit tuntea ylpeyttä itsestäsi saavuttaessasi jotakin mihin et uskonut pystyväsi!

 

Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys

Jospa mennään seuraavaksi näistä kemiallisista reaktioista kolikon toiselle puolelle, eli sosiaalisuuteen. Varsinkin tässä koronan keskellä useimmat meistä ovat joutuneet rajoittamaan sosiaalisia kontaktejaan minimiin, jättämään monet kohtaamiset ja aktiviteetit pois ja erakoitumaan kodin, työn ja ruokakaupan Bermudan kolmioon. Ei ole ihme, että yksinäisyys ja masennus ovat vaarallisesti lähteneet nousuun koko maassa, jollei koko maailmassa. Vaikka et olisikaan joukkuepelaaja tai ryhmäliikkuja niin liikunnan on todettu vähentävän yksinäisyyden ja ahdistuksen tunnetta ihan jo pelkästään sillä, että lähdetään ulos kodistamme ihmisten ilmoille ja nähdään vaihtuvaa maisemaa omien seinien sijaan. Jo se piristää mieltä. Saatikka sitten jos lähdet liikkeelle joko ryhmään tai ystävän kanssa! Se tuo meille sosiaalisen kontaktin lisäksi yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä on meille jokaiselle tärkeää ja nostaa omanarvon tuntoa sekä mielialaa. Jokainen meistä haluaisi kuulua johonkin ja tuntea itsensä hyväksytyksi ja tarpeelliseksi.

 

Yhteenvetona vielä

Mielenterveys koostuu monesta asiasta, esimerkiksi kyvystämme sietää stressiä ja sopeutua elämänmuutoksiin sekä siitä, kuinka käsittelemme menetyksen ja ahdistuksen tunteita. Kaikki mikä vaikuttaa positiivisesti näihin seikkoihin, lisää ja edesauttaa meidän mielenterveyttämme ja hyvinvointiamme. Mitä parempi fyysinen kunto ja kyky palautua ihmisellä on, niin välillisesti sitä kautta hänellä on myös parempi stressinsietokykykin. Toisaalta taas, kun pääsemme välillä pois omista neliöistämme tai saamme pysäytettyä hetkeksi oravanpyörämme ja nollattua päämme keskittymistä vaativan liikunnan parissa, takaamme aivoillemme lepohetken ja palautumisen arjen ja työn stressistä. Tutkimusten mukaan liikunta toimii osalla mielenterveyden kanssa kamppailevilla yhtä hyvin kuin masennuslääkkeet, jollei jopa paremmin ja mm metsässä kävelyn on todettu rauhoittavan ihmistä ja lisäävän mielihyvähormonien tuotantoa. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa liikkua, vaan pääasia on, että ylipäätään lähtee liikkeelle ja nauttii siitä mitä tekee!

 Varaa aika ilmaiseen PT-konsultaatioon, niin mietitään yhdessä sinulle sopiva tapa hyvinvointisi edistämiseksi!